BIOKAASUN HYÖDYT JA HAASTEET

Laitoksen positiiviset alueelliset vaikutukset ovat moninaisia.

  • Laitos vähentää maatalouden ympäristöpäästöjä, kun biomassaa (esim. lantaa) kerätään talteen kaasutuotantoa varten.
  • Energiantuotannon sekä -käytön hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt vähenevät.
  • Ajaessa biokaasulla fossiilisia liikennepolttoaineita voidaan korvata vähäpäästöisellä biokaasulla. Biokaasun päästöt esimerkiksi fossiiliseen dieseliin verrattuna ovat laskentatavasta riippuen noin 90 prosenttia pienemmät koko polttoaineen elinkaarella. Biokaasu tuottaa vähiten lähipäästöjä kaikista Suomen markkinoilla olevista polttoaineista.
  • Biokaasu on kotimainen polttoaine. Biokaasu valmistetaan ja myydään paikallisesti. Jalostamo tuo työpaikkoja alueelle. Samalla se tuo vakautta aluetalouteen, kun myydyn kaasun tulot ja verot jäävät Mikkelin seudulle. Biokaasunjalostamo lisää erityisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Tuotannon huoltovarmuus kasvaa, kun tuotanto ja prosessin ammattilaiset ovat molemmat paikallisia.
  • Biokaasu on kotimainen energialähde, joka lisää energiaomavaraisuuttamme. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2016 (vuonna 2020 aloitetaan uuden strategian valmistelu) linjaa, että Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen pitkällä aikajänteellä. Tämä tarkoittaa, että biokaasun tuotantoa ja käyttöä kasvatetaan. Lainsäädäntöön pyritään vaikuttamaan niin, että se tukisi biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Vuoteen 2030 mennessä tavoitellaan, että Suomessa olisi 50 000 kaasuautoa.
  • Biokaasu on myös turvallinen polttoainemuoto, koska jalostetun biokaasun poltosta auton moottorissa ei synny myrkyllisiä pakokaasuja, vaan pelkkää hiilidioksidia ja vesihöyryä. Biokaasulla toimiva moottori on myös hiljaisempi kuin esimerkiksi dieselpolttomoottori.
  • Biokaasuntuotantoprosessissa hyödynnetään lantaa ja lietettä, jolloin niiden hajuhaittoja saadaan vähennettyä. Tuotannosta syntyvä mädäte (lanta ja liete, josta on hapettomissa oloissa poistettu metaania) on selvästi hajuttomampaa kuin lanta ja liete sellaisenaan. Ne ovat erinomaisia luonnonmukaisia lannoitteita esimerkiksi pelloille.
  • Kaasun valmistuksen teknologioita kehitetään yhä. BioHauki on mukana kehittämässä uusia ekologisia teknologioita, joilla saadaan vähäpäästöisimpien polttoaineiden joukkoon kuuluvaa biokaasua aikaiseksi.

Biokaasun suurimmat haasteet liittyvät sen asemaan markkinoilla sekä sen kapasiteettiin.

  • Biokaasua tuotetaan Suomessa tällä hetkellä noin 1 TWh vuodessa. Biokaasun tuotantopotentiaali on riippuen lähteestä noin 15 TWh. Vertailun vuoksi Suomen autoilun kokonaisenergiankulutus on noin 46 TWh vuonna 2018. On siis selvää, että orgaaninen biokaasu ei ole yksinään ratkaisu fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi. Biokaasua voidaan valmistaa myös synteettisesti erottamalla vedestä vetyä ja yhdistämällä sitä hiilidioksidiin. Synteettisen kaasun valmistaminen vaatii kuitenkin paljon energiaa ja on vielä kannattamatonta.
  • Biokaasun päästöt mitataan muiden polttoaineiden kanssa vastaavasti pakoputken päästä. Näin laskettuna päästöt ovat noin 20 % alhaisemmat kuin esimerkiksi bensiiniautolla. Biokaasuauton pakoputken päästä tulee hiilidioksidia, mutta nykyinen mittaustapa ei huomioi sitä, mikä on polttoaineen alkuperä ja lisääkö se ilmastonkuormitusta. Fossiiliset polttoaineet louhitaan maaperästä ja lisäävät suoraan hiilidioksidikuormaa ilmassa. Biokaasunvalmistuksessa sen sijaan sidotaan muuten suoraan ilmaan pääsevää metaania (esimerkiksi lehmänlannasta) ja muutetaan se vähemmän kuormittavampaan muotoon hiilidioksidiksi. Hiilidioksidi kuormittaa ilmaa 21 kertaa vähemmän kuin metaani. Päästömittaukset antavat virheellisen kuvan biokaasun kuormittavuudesta. Esimerkiksi Kaasuautoilijat ry on kirjoittanut paljon aiheesta.
  • Kaasuautosta peritään ajoneuvoveron lisäksi päästöperusteista käyttövoimaveroa. Käyttövoimavero (ent. dieselvero) määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Valtiovarainministeriön mukaan ”henkilöautojen käyttövoimaverolla tasoitetaan eri tavoin verotettua polttoainetta käyttävien autoilijoiden verotuksesta johtuvia kustannuksia keskimääräisellä vuotuisella ajosuoritteella”. Käyttövoimaverossa ei huomioida, tankataanko maa- vai biokaasua.